Yksi viikko kului matkavalmisteluissa, toinen matkalla ja kolmas matkasta toipumisessa. Teimme hiihtolomaviikolla lasten haaveileman matkan New Yorkiin. Matka oli erittäin onnistunut ja unohtumaton. Näimme paljon kaikenlaista: vierailimme vapaudenpatsaan kruunussa, ajoimme lentokentälle limusiinin kyydissä, "pojat" kävivät katsomassa NHL-kiekkoa ja me "tytöt" näimme sekä Maija Poppanen -musikaalin että Mamma Mia -musikaalin, söimme kaikenlaisia herkkuja ja teimme edullisia ostoksia.
Nyt keväinen arki on kuitenkin koittanut ja samalla on aika esitellä joitain valmistuneita käsitöitä.
Jo ennen matkaa sain valmiiksi tämän huivin:
Lanka: Novita Puro Batik, violetit sävyt
langanmenekki: 125 g
malli: Novita kevät 2010 malli 5
puikot: Addin lyhyet pyöröt 3,25
ajatuksia: Kaunis väri, mutta puuduttavan tylsä neuloa
langanmenekki: 125 g
malli: Novita kevät 2010 malli 5
puikot: Addin lyhyet pyöröt 3,25
ajatuksia: Kaunis väri, mutta puuduttavan tylsä neuloa
Kyseessä on siis tuo malli, joka ensin neulotaan sileänä neuleena ja sitten lopuksi pudotetaan silmukoita säännöllisin välimatkoin koko matkan huivin alas asti. Samaa huivia ovat neuloneet myös useammat työtoverini. Useamman kerran käytön jälkeen heidän huiveissaan huivin pinta on kuitenkin alkanut "tasoittumaan" eli nuo pudotettujen silmukoiden lankajuoksut ovat tsaoittaneet koko kerroksen tasaiseksi ja löyhemmäksi. Onko muille tällainen ilmiö tuttu ja millähän sitä voisi estää? Omassa huivissani tasoittumista on tapahtunut ihan vähän lähinnä huivin keskiosassa siis pituussuunnassa keskiosassa.
Kevättä odotellen!
Kevättä odotellen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti