sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Mihin kaikki aika katosi ... tilkkujen alle

Toukokuu on minulle aina niin kovin ristiriitaista aikaa. Mieli lentää jo kesäkuun alussa alkavalle pitkälle kesälomalle. Sitten kun kesäloma alkaa: siivoan lankalaatikot, kunnostan takapihan kukkapenkin, maalaan lasikuistin säilytysarkut, virkkaan isoäidin neliöitä hyväntekeväisyyspeittoihin jne. Näissä suunnitelmissa on se ongelman ydin. Nyt olisi nimittäin aika korjata kokeita, lukea kirjoitelmia, antaa arvosanoja, valmistaa kevätjuhlaesitystä jne. Mutta mitä teen minä? Tietenkin kaikkia niitä aisioita, joita olen suunitellut tekeväni kesälomalla.

Viime viikon sunnuntaina se alkoi ihan vahingossa, eikä loppua ole näkyvissä. Aloin siis virkkaamaaan isoäidin neliöitä. Tällä hetkellä ensimmäinen pieni jämälangoista virkattu punasävyinen peitto näyttää tältä:


Ja jottei se tuntisi yksinäiseksi, olen virkannut sille kaveriksi kirjavia palasia...



Näistä lisää myöhemmin kunhan valmistuvat

1 kommentti:

  1. Voi vitsit, sun toukokuu on ihan kuin omani! :) Mulla on tänään viimeinen opetusilta, eilen oli jo yksi kevätjuhla ja loppuviikosta kaksi muuta. Ja hirveän pitkä kevätsiivouslista odottaa pöydällä, olen siitä onneksi saanut jo pari riviä viivata yli. Toisaalta, keväällä on niin mukava laittaa kotia kuntoon, kun on valoisaa - ja toisaalta on pakkokin kerran vuodessa siivota kaapit pieneksi käyneistä vaatteista, vanhentuneista jauhopusseista ja lääkkeistä, liian lapsellisiksi käyneistä leluista ja kuvakirjoista - ja vuoden aikana työkaappiin kertyneistä papereista. Ja kuinkas ollakaan, minullakin on tilkkuprojekti menossa, kuten sinullakin! :) Ihanan värisiä tilkkuja olet virkannut, meidän kuopus varmaan haluaisi tuollaisen peiton, hän toivoo vaaleanpunaista, keltaista ja valkoista peittoa. :) Se lienee sitten seuraava peittoprojekti, kunhan saan tämän nyt tekeillä olevan joskus laskettua käsistäni...

    VastaaPoista